tiistai 5. elokuuta 2014

Hups

Jos olisin malttanut vielä kahdeksan päivää, olisi tästä tullut koko blogihistorian pisin postaustauko. No, ehkä mä kestän.

Heinäkuu meni tosiaan duunissa terveyskeskuksessa juoksupoikaillessa (hauskaa oli), ja koska pukeuduin oikeastaan pelkkiin jumppereihin (kyllä, heinäkuussa), ei kyseiseltä ajalta kertynyt blogiin hirveästi materiaalia. Blogi on ollut mielessä päivittäin, mutta jatko on vähän epäselvää vielä. Joku siitä motivaatiosta, joka alun perin sai mut koko homman aloittamaan on jäljellä, mutta jotenkin ei vaan enää hirveästi nappaa, ja tässä taukoillessa olen myös laiskistunut bloggaamisen suhteen aivan hirveästi. En tiedä, löydänkö tähän enää sitä rutiinia, joka piti koko touhua pystyssä neljä vuotta. Olen myös jättänyt suomeksi kirjoittamisen melkein kokonaan, mistä syystä äidinkielen sanavarasto on huvennut ja nykyään yrityskin puhua suomea koherentisti ja tyydyttävällä tasolla jääkin lähinnä turhauttavaksi yritykseksi. Anglismeja, anglismeja, anglismeja...

No, tulevaisuus jää nähtäväksi. Nyt ajattelin kuitenkin esitellä muutaman kivan kirppis– ja muun löydön viime viikkojen ajalta.

Villapaita 5€, villatakki 2€, hame 4€, silkkipaita 1€

Lisäksi löysin Skopunktenista itselleni tosi söpöt varrettomat maiharit syyskengiksi.


––––––––––

I apologize for my looong hiatus, but there was work and all and my motivation to blog has been phenomenally low. I'm not sure about the future of this blog, as I've kind of slipped out of the routine and nowadays making a post seems to take much more energy as it used to. Anyway, here are some of my most recent 2nd hand finds, as well as new shoes for Autumn.



perjantai 13. kesäkuuta 2014

Tohtori Farkku

Jos joku olisi kolme vuotta sitten sanonut mulle, että hei, sä muuten investoit vielä joku päivä viisikymppiä farkkuleggingseihin, olisin varmaan muuttunut perunaksi ja kierinyt nauraen auringonlaskuun. Nyt tilanne on kuitenkin se, että olen menossa ensi kuussa töihin ja havahduin tässä taannoin siihen, että mulla ei ole kauheasti mitään yksinkertaisia perusvaatteita, joita siellä mieluusti käyttäisin, ja housut ovat juuri sellaiset. Kuten blogista huomaa, en ole todellakaan mikään housuihminen ja mun ainokaiset, neljä vuotta loistavassa kunnossa pysyneet Very Nicen farkutkin ratkesivat pari kuukautta sitten sisäreidestä ja tuunasinkin niistä sortsit. Pitkiä housuja multa ei siis löytynyt kuin yhdet, ja nekin ovat kuviolliset. 

Tuskailtuani aikani muutaman muun kaupan kryptisten kokomerkintöjen ja joka suhteessa epäsopivien housujen kanssa, päädyin kaverin suosituksesta Mick'sille ja löysin sieltä ihanat Dr Denimin Plentyt! Olen kuullut näistä pelkkää hyvää blogipuskaradion kautta, ja kyllä nämä tuntuvat arvostuksensa ansainneen. Ei ole aivan mun tapaista laittaa yli neljääkymmentä euroa yhteen vaatekappaleeseen, mutta nämä olivat kyllä siinä määrin kuin mulle tehdyt, että tiesin heti ettei parempia varmasti löydy ainakaan edullisempina! Väri on tummansininen, vaikka kuvassa näyttääkin mustalta.

Blouse Seppälä, jeggings Mick's, shoes Dinsko

––––––––

I'm going to work next month and I came to realize, quite recently, that I don't have all that many nice and neat garments that would be comfortable to wear at the same time. I'm not quite aware of the clothing protocol of my workplace yet, so I decided to invest in a nice pair of jeans, it being a safe choice, at least. That turned out to be a difficult task. I went through racks and racks of unfitting and downright ugly jeans until I stumbled upon these lovely jeans leggings by Dr Denim! So far I've only heard good things about these, and having worn these for a while I can say that they've deserved every single word of praise they've gotten. It seriously feels like wearing nothing at all. 

lauantai 7. kesäkuuta 2014

päk ty pläk

Muistanette ehkä mun viimetalviset tukanvärjäyssekoilut; mun hiuksethan päätyivät mustiksi, koska olin aliarvoinut sen, miten voimakkaasti mustanruskea väri tarttuisi mun jo entuudestaan käsiteltyyn ja siten melko huokoiseen tukkaani. Ensijärkytyksestä toivuttuanihan mä sitten kuitenkin havaitsin värin aika mukavaksi ja kannoin sitä ihan mielelläni pari kuukautta. Sitten mä kyllästyin ja päätin alkaa vaalentaa väriä; kevät oli juuri sopivasti tullut, ja auringonvalon ja syväpuhdistavan shampoon avulla väri vaalenikin melko nopeasti mikstuuraksi mun omaa, maantienruskeaa sävyä, alla muhinutta punaista ja latvoihin vielä jäänyttä tummanruskeaa. 

Sitten mä kyllästyin siihenkin.

Blondaus ei tullut kysymykseen, koska en vaan jotenkin osaa kuvitella itselläni vaaleaa tukkaa. Punaiseen en enää ainakaan heti jaksa lähteä, koska se väri on vaan niin keinotekoisen näköinen ja hankalahoitoinen, plus on aina riski saada sellainen violetinpunainen 6.66-lähiömutsikuontalo. (EDIT: jotta vältyttäisiin tulevilta mielipahoilta, tarkoitin että mun omassa päässäni kys. väri näyttää hirveältä, jonkun muun päässä välttämättä ei. Tarkoitukseni ei siis ollut pahoittaa kenenkään toisen väriä kantavan mieltä; se on mielestäni aivan kiva, olenhan sen joskus omaankin päähäni ottanut, mutta havaitsin ettei se mulle sovi. Ilmaus oli typerä ja harkitsematon: pyydän anteeksi.) Kupari taas tarttuu huonohkosti ja nykyään kun katson kuvia mun punapääajalta, tuntuu että se väri näyttää kauhean laikukkaalta. Vaaleanruskeallekaan en enää hirveästi lämmennyt, vaan kaipasin jotain voimakkaampaa kehystä mun olemukselle. Eli lopulta päädyin mustaan, taas.


Ainut, joka värjätystä mustasta tukasta ei hirveästi pidä, on äiti, joten kohteliaisuussyistä ja pitääkseni nimeni testamentissa odotin yo-juhlien ja –kuvausten yli ja värjäsin tukan vasta sitten, eli viime maanantai-iltana. Nyt täytyy vaan toivoa, ettei tämä haalistu kauhean nopeasti – on mulla onneksi ensiapuun olemassa mustaa colormaskia, mutta senkin kanssa lotraaminen on kyllä vähän rasittavaa. Jos aloitetaan nyt vaikka siitä, että sen käyttöohjeissa neuvotaan kampaamaan se märkiin hiuksiin. Kyseinen harrastehan on pään rikkihappoon kastamisen ohella nopein resepti katkeilleeseen tukkaan, ja eritoten tästä todistava ääni on aivan kamalaa kuunneltavaa. 

lauantai 31. toukokuuta 2014

Mä valmistuin

No huhuh, niinhän mä tein! Lyseon ovi meni omalta kohdalta, opiskelijana siis, viimeistä kertaa kiinni tuossa reilu pari viikkoa sitten. E:n paperit tuli!


En usko pääseväni yliopistoon vielä tänä vuonna (syistä x, y ja z päädyin lopulta hakemaan vain yhteen paikkaan, typerää ja lyhytnäköistä, tiedän, mutta muistakaa x, y ja z) eli todennäköisesti välivuosi työskentelyineen ja itsenäisine opiskeluineen on sitten edessä. Ihan bueno. Saatiinpahan tämä nyt pois alta! 
Kollektiivisesti paljon onnea ja menestystä kaikille muillekin valmistuneille ja niille, jotka sitä vielä odottavat, kovasti tsemppiä tulevaan – ja ennen kaikkea, ihan äärimmäisen hauskaa kesälomaa!

Isompaa postausta juhlista tulee varmaan lähitulevaisuudessa.

–––––––

I graduated from high school today!

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Hairahdus

Hei, mä olen Magdaleena ja mä en ole blogannut kohta kuukauteen  ostanut housuja kahteen vuoteen. Tänään ostin kuitenkin housuhaalarin ja se on oikein kiva.